The participation of citizens in land use planning and decision-making in Northern areas – the potential of PPGIS in increasing interaction

Abstrakti

Tämä väitöskirja tutkii osallistavan paikkatiedon (PPGIS) käyttöä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla. Päätutkimuskysymys on: Minkälaisia käytäntöjä ja tietoa osallistava paikkatieto tuo julkiseen osallistamiseen maankäytön suunnittelussa pohjoisilla alueilla?

Pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla on erityispiirteitä, jotka tuovat haasteita maankäytön suunnitteluun. Maat ovat yleensä valtion tai kunnan omistuksessa, ja alueisiin kohdistuu monia paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten intressejä. Erilaisten maankäyttömuotojen (esimerkiksi matkailu, luonnonsuojelu, kaivostoiminta, metsätalous, alkuperäiskansat, virkistyskäyttö, paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten näkemykset sekä poronhoito) yhteensovittaminen on välttämätöntä. Keskiössä ovat erilaisen tiedon, maankäytön suunnittelun sekä osallisuuden ja vuorovaikutuksen merkitykset ja roolit. Keskeinen kysymys on, ketkä ja mitkä intressit johtavat maankäytön suunnittelua ja päätöksiä.

Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena on ollut osallistaminen maankäytön suunnittelun prosesseissa harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla. Osallistumismahdollisuuksia on pyritty kehittämään monimenetelmällisen tutkimuksen kautta. Aineiston keräämisessä ja analysoinnissa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksessa on selvitetty osallistavan paikkatiedon parhaita käytäntöjä sekä osallistavan paikkatiedon mahdollista uutuusarvoa. Yhtä alan suurinta tutkimuksellista haastetta eli osallistavan paikkatiedon hyödyntämistä todellisessa maankäytön suunnittelussa on myös tarkasteltu.

Tutkimuksen lähestymistapa on empiirinen. Työ on tapaustutkimus ja siihen kerättiin kolme erilaista aineistoa Suomen Lapista vuosien 2015–2019 aikana. Aineisto saatiin sekä elektronisen että paperisen osallistavan paikkatiedon avulla, ja mukana oli myös haastatteluaineistoa sekä raporttien ja dokumenttien tarkastelua. Aineisto on laadullista, määrällistä ja paikkatietomuotoista ja se analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Paikkatietoaineistoa analysoitiin pääasiassa teemakarttojen avulla.

Tulokset osoittavat, että osallistamismahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen maankäytön suunnittelussa ovat tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa. Olennaista on säilyttää maankäytön suunnitteluun liittyvä keskustelu, väittely, kritiikki ja valitusoikeus myös tulevaisuudessa. Pohjoisilla alueilla monine maankäytön intresseineen ei ole yhtä oikeaa tapaa osallistaa ihmisiä. Osallistamisessa konteksti on tärkeää huomioida; osallisuusprosessi ja osallistettavat ihmiset ja ryhmät on tarpeen arvioida joka tilanteessa ja paikassa aina uudelleen.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että osallistavalla paikkatiedolla on mahdollisuudet kehittää vuorovaikutteisuutta harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla. Osallistavan paikkatiedon hyödyt tulevat vahvasti esille erilaisten aineistojen kautta. Näitä ovat esimerkiksi menetelmän tuottama visuaalisuus ja aineistojen esittäminen kartalla paikkatietomuodossa, mahdollisuus elektronisesti ja etäyhteydellä kerätä tietoa suureltakin joukolta ihmisiä (sekä paikallisilta että myös muilta) sekä kyky käsitellä ja yhdistää suuria määriä digitaalista, spatiaalista dataa. Menetelmää käytettäessä luottamuksen ja läpinäkyvyyden lisääntyminen erilaisten toimijoiden välillä on huomionarvoista. Harvaan asutuilla alueilla leimaantumisen pelko on tärkeä muistaa osallistettaessa ihmisiä maankäytön suunnitteluun. Erityisesti näissä tilanteissa osallistava paikkatieto voi rohkaista ihmisiä osallistumaan suunnittelun prosesseihin, koska menetelmä mahdollistaa anonyymin osallistumisen.

Tulokset osoittavat, että on olennaista käyttää osallistavan paikkatiedon menetelmää todelliseen ja jopa akuuttiin maankäytön suunnittelun tarpeeseen. Tällöin ihmisten motivoiminen kyselyyn vastaamiseen on helpompaa, ja todennäköisyys sille, että saatuja tuloksia hyödynnetään käytännössä, kasvaa. Jos osallistavan paikkatietomenetelmän käyttö ei ole vahvasti osa suunnitteluprosessia, siitä saadut hyödyt saattavat jäädä heikoiksi. Näin ollen on suositeltavaa, että menetelmän käyttö sidotaan vahvasti suunnitteluprosessiin ja sitä käytetään prosessin alkuvaiheessa. Hyödynnettäessä osallistavan paikkatiedon menetelmää organisaation johtajien kiinnostus ja sitoutuminen sen käyttöä kohtaan on keskeistä, jotta saadut tulokset olisivat mahdollisimman vaikuttavia.

Osallistava paikkatieto –menetelmä ei yksinään korvaa muita osallistamisen muotoja ja se on hyvä nähdä yhtenä osallistamisen työkaluna ja sosiaalisen paikkatiedon keruumuotona. Kun menetelmää käytetään, on hyvä olla myös kriittinen sitä kohtaan, koska työkalu on usein kaupallinen tuote. On olemassa aina riski, ettei työkalu vastaa tilaajan tarpeita esimerkiksi teknisten ominaisuuksien puolelta. Internet-pohjaisen karttakyselyn luominen on suhteellisen helppoa, mutta olennaista on käyttää riittävästi aikaa ja resursseja analyysiin tulosten keräämisen jälkeen esimerkiksi paikkatietoanalyysien keinoin. Osallistavan paikkatietoaineiston systemaattinen tallentaminen organisaation IT-järjestelmiin on tärkeää, jotta tieto on helposti saatavilla mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Asiasanat PPGIS eli osallistava paikkatieto, maankäytön suunnittelu, osallisuus /
osallistaminen / osallistuminen, maankäytön muotojen yhteensovittaminen, harvaan asutut pohjoiset alueet