Maatilojen bioenergiayrittäjyyden innovaatioympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla
Abstrakti
Bioenergian tuotannon nähdään liittyvän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, energian saannin varmistamiseen ja maaseudun toimeentulon haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Maatiloilla on merkittävät energiaresurssit sekä mahdollisuuksia tuottaa bioenergiaa ja toimia alan yrityksinä. Tämä tutkimus tuottaa tietoa maatilojen toiminnasta bioenergia-alalla, alalle hakeutumisen taustalla olevista tekijöistä ja tukipalvelujen vaikuttavuudesta maatilojen bioenergiayrittäjyyteen Pohjois Pohjanmaalla ja sen aluekeskusalueilla. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka kohdealueena on Pohjois-Pohjanmaa. Alatapauksina tutkimuksessa tarkasteltiin neljää maakunnan aluekeskusaluetta: Oulun, Raahen ja Oulun eteläisen aluetta sekä Koillismaata. Empiirisen osan muodostavat bioenergia-alalla aktiivisille tiloille suunnattu tilatietokysely ja sen perusteella valituille 39 tilalle tehdyt haastattelut. Analyysissä käytettiin Nvivo-ohjelmaa. Laadullista analyysiä tuettiin aineistosta saadulla numeerisella tiedolla.
Bioenergia-ala on vielä kehittymätön yritystoiminnan osa-alue maatiloilla, ja alalla toimivien tilojen bioenergialiiketoiminta on yleensä pientä. Bioenergia-alan toiminnan tai sen suunnittelun käynnistämisen taustalla olevat tekijät voidaan jakaa tutkimuksessa haastatelluilla maatilayrittäjillä kuuteen ryhmään: tilan raaka-aineresurssit, tilan tuotteiden ja energian hintakehitys, tilan oma energian tuotanto maatalouden tukena, työllistyminen, ympäristötekijät ja henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen.
Tutkimuksessa paljastui bioenergia-alalla aktiivisista maatiloista kolme erilaista ryhmää sen mukaan, miten maatilayrittäjät suhtautuivat alan toimintaan ja sen kehittämiseen tilallaan. ”Sijoittajille” on keskeistä pitkän tähtäimen kehittämisintressi. ”Yrittäjät” odottavat tehdyn sijoituksen tuottavan alusta alkaen, ja näillä tiloilla bioenergia-alan toiminta on usein kasvuhakuista. ”Harrastelijat” ovat puolestaan bioenergia-alalla toimivia maatilayrittäjiä, jotka eivät kuitenkaan ole panostaneet merkittävästi alaan. Tehty luokitus auttaa ymmärtämään bioenergia-alan yritystoiminnan tilaa ja maatilayrittäjien motiivia kehittää alan toimintaa tilallaan Pohjois-Pohjanmaalla, ja se voi auttaa toteuttamaan alan kehittämistoimia entistä paremmin maatilalähtöisesti. Luokitus voi olla käyttökelpoinen myös laajemmin maatalouden ulkopuolista maatilayrittäjyyttä tutkittaessa ja kehitettäessä. Maatilojen vakiintuneet tukipalvelut eivät ole kyenneet merkittävästi vaikuttamaan bioenergia-alan kehitykseen eikä alalle ole syntynyt maatilakokonaisuuden huomioivia alan neuvontapalveluja. Toimialaa on kehitetty lähinnä luonteeltaan tilapäisellä hanketoiminnalla.
Henkilökohtainen vuorovaikutus tukipalveluissa ja erityisesti vertaiskokemukset ovat maatilayrittäjille tärkeitä. Tutkimus nostaa riippumattoman välittäjän roolin tärkeään asemaan maatilalähtöisten innovaatioprosessien edistäjänä. Välittäjän tehtäviksi maatilojen bioenergia-alan innovaatiotoiminnassa voidaan kiteyttää osallistuminen maatilan mahdollisuuksien arviointiin ja verkostojen rakentamiseen sekä innovaatioprosessin hahmottamiseen ja tukemiseen. Välittäjä tukee maatilayrittäjän vuorovaikutteisia oppimisprosesseja innovaatioaihion tunnistamisesta aina innovaation toteutumiseen saakka. Maatilojen innovaatioympäristöt ovat erilaisia eri alueilla Pohjois-Pohjanmaalla. Koillismaa on monessa suhteessa muuta maakuntaa huonommassa asemassa bioenergia-alan kehittämisessä. Välittäjätoiminnan tehostuessa ja tietoliikenneyhteyksien parantuessa myös etäällä asiantuntijapalveluista olevat maatilayrittäjät voivat entistä helpommin saada apua kehittämisongelmiinsa.
